Uusi yritys käynnistyy
Laitoin sähköpostia Sarakonnun Annalle, jonka kanssa olemme olleet tuttuja jo useamman vuoden. Annalla on vanha lyhytkarvainen collie, pari vuotta vanhempi kuin minun elokuussa kuollut samanrotuinen Fannini, sekä lapinporokoiranartut Bilke ja Asta. Molemmat olin nähnyt poropaimennuskisoissa, Astan maaliskuussa 2003 Poikajärvellä, ja vaikuttunut kovasti. Kun sain vihiä, että Anna suunnitteli Astan pennuttamista, tartuin tuumasta toimeen. Tässä SE nyt oli – tilaisuus, jota ei voinut hukata.
Jotenkin onnistuin kautta rantain esittämään ajatuksen Minnalle niin, että hän jopa piti sitä hyvänä. Itse asiassa taisin pontevasti vain ilmoittaa, että TÄLLÄ KERTAA meille nyt tulee pentu. Oli miten oli, Pentuprojekti 2004 käynnistyi ja Anna ilahtui kuullessaan minun odottavan Astalta pentua. Uroskandidaatitkin olivat varsin mieluisia; Vauhtitassun Meahccemanni erityisesti kuulosti hyvältä.
Kun vielä Lappalaiskoirien syyspäivillä Annan tavatessani pyysin häntä kuvailemaan Astaa yhdellä adjektiivilla, ja hän valitsi sanan "ystävällinen", tiesin, että minä olin valinnut oikein kasvattajan – ja toivottavasti koirankin!
Astan kiiman oli määrä alkaa keväällä, maalis-huhtikuussa. Virittäydyimme siis odottavalle kannalle.