Maaliskuu 2008

Aika nimittäin. Samoin kuin rakas päivänsankarini, tänään (aaltoja, torvisoittokunta, punainen matto, shampanjaa!) kymmenen vuotta täyttävä Savu-kulta, Pallopäiden Kuningatar, Lopsu Loponen, Sauhu-Santeri, tuo kaikkien lambadantanssijoiden äiti, isä ja esikuva!

Tämmöinen se oli 10 vuotta sitten:

ja tämmöinen se on nyt:

Savun kanssa meillä on ollut hienot kymmenen vuotta yhdessä. Savu on Todellinen Ihmisen Koira, uskollinen ystävä, joka nuoruuden huimista Hirvikuningatar-unelmista siirtyi totiseen työntekoon, hälytysryhmään etsintäkoiraksi, kasvoi tinkimättömäksi ja uskottavaksi kodinturvajoukoksi, osoittautui mitä parhaaksi retkeilyvalioksi, on aina pysynyt yhtä hauskana höpönassuna, vaikka perusluonteeltaan ennen kaikkea kovalla työmoraalilla varustettu puurtaja onkin. Se on kokenut ja viisas, mutta silti sopivasti höperyyksiin välillä lipsahtava, suloinen munakennonkanniskelija ja älämölö-ääntelijä, Puhkufantti, silkkitukka, koira jonka kanssa on turvallista nukahtaa. Mitään en niin hartaasti toivo, kuin että Lumon kanssa saisimme Savun vielä pitää luonamme monta iloista vuotta!

Syntymäpäivälahjaksi Savu saa pääsiäishiihtovaelluksen Pöyrisjärven erämaassa. Starttaamme tänä iltana kohti Kuopiota, josta retkueemme jatkaa Minnalla ja Liekillä vahvistettuna torstaiaamuna kohti Enontekiötä. Valkeakoski vaikenee (erämaa ehkä ei...).