http://lumirae.net/cavecanem/
http://lumirae.net/cavecanem/
pitää hankkia lapinporokoira. Tai oikeastaan pitää hankkia Savu. Harmi vain, että tämä ainutlaatuinen possunenä on jo minulla!
> Fakta homma eli Savu virallisesti
Lapinporokoiran hankkiminen tuli ajankohtaiseksi loppuvuodesta 1997, kun aloin pohtia tulevaisuuttani pelastuskoiranohjaajana. Olimme Fannin kanssa olleet hälytysryhmässä vasta reilun vuoden, mutta Fanni oli jo lähes 7-vuotias, ja vapaaehtoistoiminta oli vienyt minut jo täysin mukanaan. Niinpä oli syytä ryhtyä suunnittelemaan pennun hankintaa, jotta "uralleni" koiranohjaajana olisi luvassa jatkuvuutta.
Lyhytkarvainen collie tuntui muuten aivan unelmakoiralta, mutta vaikka Fannikin oli rotuisekseen varsin vahvakarvainen, oli kovilla pakkasilla kuitenkin vähän ongelmia lähinnä tassujen ja korvien kylmänarkuuden vuoksi. Niinpä listasin jokasäänkestävyyden ihannekoirani ominaisuuksien joukkoon näiden muiden mukana: älykäs, työintoinen, sitkeä, kaunis, riistavietitön, keskikokoinen ja perusterve.
Kun vielä olin jo pidempään muutenkin ollut fennomaanisen herätyksen vallassa ja ajatellut, että olisi hienoa omistaa kotimaista rotua oleva koira, ei vaihtoehtoja paljon ollut vaan yhtälön lopputuloksena oli lapinporokoira. Siispä ryhdyin tuumasta toimeen.
Savu sai alkunsa tammikuussa 1998. Sen isä, Kivimannun Kivikkoketopeto, astui sen emän, Juoksa Geenin, kuten yleensäkin koirien lisääntymistapahtumissa on tapana asiasta suoriutua.
Prenataalisen asumuksensa Savu jakoi neljän pontevan urospennun kanssa (Alkaloidi-Aslak "Solu", Aspartaatti-Aki "Leevi", Aito Amfolyytti "Sisu", Alaniini-Aulis "Otto").
Osmoosinomaisesti lienevät koiraskoiran tavat ja mielenliikahdukset siirtyneet Savuun, sillä pikku tyttösestä varttui myöhemmin varsin maskuliininen.
Pentuja könysi maailmaan siis viisi kappaletta. Merkkipäivä sattui maaliskuun 19.:sta päivälle, ja syntymän ihmeen tapahtumapaikkana oli Tuulenkuun kennel Tikkakosken pitäjässä.
| Kivimannun Kivikkoketopeto SF31776/93U, ER31776/93 A |
Penna SF29347/93U, ER29347/93 |
tuntematon |
| Cuku SF15113/86 |
||
| Juoksa Beltirumpu SF29111/91 |
Juoksa Aaretti SF06544/90 |
|
| Nilla SF16015/88 |
||
| Juoksa Geeni SF20501/94U A |
Rane SF29348/93U, ER29348/93 |
tuntematon |
| Roosa SF20085/88 |
||
| Nilla SF16015/88 |
Eppu SF07563/86 |
|
| Mirkku SF00722S/85 |
Savu (keskellä), veljensä Solu ja äitimuori-Geeni kesällä 2000
Isukki-Peto ja isin tyttö Savu lokakuussa 2004
... ihana koira! Ei mene päivääkään, etten tuntisi itseäni hyvin onnekkaaksi ihmiseksi, kun olen saanut näin persoonallisen ja hienon koiran. Muistan sen myös aina Savulle kertoa. Se vastaa tyypillisellä hörinällään, takapuolta hytkyttämällä, teppaamalla ja massuttamalla. Se on vastustamaton!
... varsin lahjakas monessa asiassa. Se osaa esimerkiksi tanssia lambadaa, istua hassusti takajalat supussa (ns. suppujalkaistunta, jota tavataan vain erittäin hauskoiksi kehittyneillä koirayksilöillä), pissata molemmat takajalat ilmassa, tunkea suunsa täyteen leluja ja ennen kaikkea saada minut hyvälle tuulelle joka ikinen päivä. Lisäksi Savu on onnistunut siinä, missä vain yksi muu koira koko maailmankaikkeudessa; se on saavuttanut retkeilyvalion arvon.
