http://lumirae.net/cavecanem/
Savu oli "ammatiltaan" pelastusetsintäkoira. Jo sitä pentuna ottaessani toivoin, että se tulisi jonain päivänä astumaan entisen etsintäkoirani, lk collie Fannin saappaisiin, tai paremminkin etsintävaljaisiin. Tämä tapahtui pikemmin kuin osasin aavistakaan. Jo syksyllä 2000 Savu suoritti jälkimmäisen viranomaishälytystasoon vaadittavista kahdesta pelastuskoirakokeesta ja tuli näin hyväksytyksi hälytysryhmään, joka toimii osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua (VAPEPA). Tällöin kuuluimme vielä Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:hyn, joka puolestaan kuuluu Suomen Palveluskoiraliittoon (SPKL), joten em. kokeet suoritettiin SPKL:n koesäännöillä. Sittemmin olimme mukana perustamassa uutta yhdistystä nimeltä Tampereen seudun etsintäkoirat TSE ry, joka kuuluu Suomen Pelastuskoiraliittoon (SPeKL).
Kunnon etsintäkoira lukee vaikka karttaa
Nyt Savu on evp eli erossa vakinaisesta palveluksesta. Reenikaverinani on nuori ja innokas Lumo, joka on elänyt pentuaikansa aivan pellossa mitä tulee koulutukseen. Vasta nyt loppukesästä (2007) olemme päässeet harjoittelemaan epäsäännöllisen säännöllisesti. Lumo on osoittautunut hyvin oppivaiseksi pieneksi koiraksi, jonka vahvuuksia tuntuisivat olevan ihmisrakkaus ja sinnikkyys. Isona Lumosta on siis tarkoitus tulla Savun seuraaja, työkaverini hälytysryhmään. Paljon on vielä siihen matkaa, mutta mikäs tässä on matkustaessa näin mukavan matkakumppanin kanssa!
Kouluttelen Lumoa sillä periaatteella, että ensin katson miten se missäkin tilanteessa reagoi ja millaisia toimintatapoja se valitsee. Sitten lähden niitä vahvistamaan. Tavoitteena on saada Lumosta itsenäinen, mutta silti yhteistyöhaluinen etsijä. Olemme harjoitelleet jäljestystä ja kertovaa ilmaisua. Lumo kyllä rakastaa ihmisiä ja viihtyy heidän seurassaan, mutta se on hyvin vilkas ja mielellään toimii yhdessä minun kanssani, joten uskoisin sille sopivan hyvin, että se saa tulla tiedottamaan löydöstään minulle. Tavoitteena on saada se ilmaisemaan vyötärölläni (tai ranteessani tai jossain) roikkuvaa ilmaisuesinettä nykimällä.
Lapinporokoira sopii mielestäni pelastuskoiraksi kuin nakutettu. Suomalainen rotu suomalaisiin olosuhteisiin!
(Tampereen Seudun Etsintäkoirien sivuilla)